Henkilöliikenne Porvoossa

Vielä 1900-luvun alussa jouduttiin porvoolaisten niinkuin myös muiden suomalaisten matkustaminen ja liikkuminen järjestämään hevosilla, junilla ja höyrylaivoilla, samoin kuin myös tavaroiden ja esimerkiksi postin kulku. Ja niihin oli tyytyminen koska muita vaihtoehtoja ei ollut, ei ennenkuin autot yleistyivät.

Junalla päästiin Porvoosta vain länteen eli Kialaan, Hinthaaraan, Anttilaan, Nikkilään, Keravalle ja sieltä Helsinkiin ja edelleen muuallekin, kolmesti päivässä. Vuoden 1922 syksyllä teki kansanedustaja J. Vainio ehdotuksen rautatieyhteyden rakentamisesta Helsingistä länteen, Porvoon ja Haminan kautta Viipuriin, mutta kuten tunnettua, tällaiset ehdotukset eivät ole tuottaneet tulosta.

Höyrylaivat kulkivat Porvoon pitäjän saaristosta ja joillakin pääsi Helsinkiin tai Loviisaan saakka. Niiden toimintakausi kesti kuitenkin vain toukokuusta marras-joulukuuhun. Talviaikana esti vesistön jäätyminen liikennöinnin.

Höyrylaivoilla ja moottorialuksilla pääsi 1900-luvun alussa kulkemaan muun muassa seuraavasti:

Tarvitsen tämän sivuston kuvitukseen vanhoja valokuvia porvoolaisista autoista ja autoilijoista.

En välttämättä omaksi, vaan nähtäväksi ja kopioitavaksi.

Jos haluat ja voit auttaa kuvien saamisessa, ota yhteyttä:

Klaus Andersson
040 837 89 84; tai

kuvat@porvoonliikenne.net

Borgå” liikennöi Porvoon ja Helsingin väliä, tehden välillä huviretkiä saaristoon.
Svean” Vessöön Hummelsundin, Kråkön tai Kardragin ja Porvoon välillä
"Trio" seilasi Brasaksen ja Porvoon väliä
Amor” liikennöi Emäsalon Bengtsbyn ja Porvoon välillä
Tärnan” Porvoon ja Pellingin tai Kärppän väliä
Ejdern” Porvoon ja Kråkön väliä useita vuoroja päivässä
Sarfsalö” liikennöi nimensä mukaisesti Pernajan Sarvisalosta Porvooseen ja takaisin.
Borgå Skärgård” Sarvisalon Horslökin ja Porvoon välillä
Pernå” Pernaja-Loviisa tai Kabböle/Horslök – Porvoo tai Härkäpää – Porvoo välillä.

Laivat kulkivat pääsääntöisesti vain yhden edestakaisen vuoron päivässä. Lähtöajat vaihtelivat aamu-varhaisesta – jo kello neljästä – iltapäivään ja matkustajien lisäksi otettiin kuljetettavaksi myös tavaraa. Lähtö- ja määräpaikan lisäksi pysähdyttiin välillä olevilla laitureilla tarpeen mukaan. Monista seudun saarista pääsi mantereelle vain veneellä tai laivalla, kun lauttoja tai losseja ei vielä ollut. Emäsaloon ryhdyttiin lossia puuhaamaan 1920-luvulla.

Ensimmäinen auto ajoi Porvoon läpi tiettävästi vuonna 1901 ja sen jälkeen näkivät porvoolaiset autoja kotikaupungissaan melko harvakseltaan. Vuonna 1911 hankittiin Porvooseen ensimmäiset autot, kun kauppias Johan Ferdinand Fallström hankki keväällä Stoewer-merkkisen auton vuokra-autoksi ja August Eklöf –yhtiö N.A.G-merkkisen omaan käyttöönsä. Samana kesänä Fallström hankki myös toisen auton.

Pienessä Porvoossa nämä autot herättivät taatusti ansaitsemaansa huomiota ja mielenkiintoa ja keräsivät uteliaita ympärilleen pysäköityinä ollessaan. Paikalliset sanomalehdet eivät kuitenkaan kiinnittäneet niihin sen suurempaa huomiota.

Johan Ferdinand Fallströmin harjoittaman taksiliikenteen loputtua elokuussa 1912 oli autoalalla Porvoossa pitkään hiljaista. Automobiililiikenteelle ei nähty olevan riittäviä edellytyksiä, kun auton pitäminen oli paitsi kallista myös korjausten ja varaosien saannin kannalta hankalaa.

Autoilijaksi ryhtyminen oli riskialtista ja ehkä hieman arveluttavaa siksi, että ala oli varsin uusi. Juuri kellään ei ollut kokemusta siitä eikä tietoa millaisiin tuloihin vuokra-autolla voisi yltää tai kattaisivatko siitä saadut tulot aiheutuvat menot. Sen sijaan tiedettiin, että teiden kunto yleensä oli melko huono, erityisesti autoliikenteen kannalta. Lisäksi talven ja kelirikkoajan tuomat vaikeudet aiheuttivat varmasti päänvaivaa.

Kun Porvoon ainoa autoilija Fallström myi toisen autonsa keväällä 1912 kuljettajalleen Väinö Alarik Grönroosille, tämä ei jäänyt Porvooseen, vaikka ainoa kilpailija oli Fallström. Grönroosilla oli kuljettajakokemuksensa perusteella tietoa sitä kuinka paljon taksilla voi tienata ja mitä auton ylläpito vaatii ja maksaa. Silti tai siksi hän veikin auton muualle.

Vuonna 1917 oli auto Porvoossa ainakin Oskar Helin-nimisellä lääkärillä ja viimeistään vuonna 1919 myös Josefina Forstenilla ja Severin Arreniuksella, jotka myös vuokrasivat autoaan. Muuten autoja oli lähinnä vain suurimmilla yrityksillä, kuten August Eklöf Oy, Werner Söderström Oy ja Etelä-Suomen Voima Oy.

Ensimmäisiä autolinjoja Porvooseen alkoivat vuosina 1922-23 harjoittaa Pukkilan Autoyhtymä reitillä Orimattila - Pukkila - Askola - Porvoo ja Forsby bilaktiobolag reitillä Koskenkylän saha - Porvoo. Näistä kerron tarkemmin toisaalla (linjaliikenne).

Vuonna 1922 järjesti Suomen Automobiili Klubi Porvoossa tiettävästi ensimmäisen näytöksen, jossa suuri porvoolaisyleisö pääsi ihailemaan autoja. Tämä tapahtui lokakuussa, mutta jo heinäkuussa oli kolmisenkymmentä kerholaisten autoa ollut nähtävänä. Tuolloin klubi järjesti automobiilien (ja kuljettajien) luotettavuuskilpailun. Todella pitkä kilpailu kulki reittiä Helsinki - Porvoo - Loviisa - Hamina - Lappeenranta - Imatra. Porvooseen automobiilit saapuivat iltapäivällä 7. heinäkuuta ja matka jatkui jo samana iltana kohti Loviisaa.

Sunnuntaina 15. lokakuuta lähtivät Automobiili Klubin kuljettajat jälleen Helsingistä kohti Porvoota leikkimielisen kilpailun merkeissä. Sää ei kerholaisia suosinut, mutta yhdeksän autokuntaa lähti silti liikkeelle. Niistä yksi joutui jättämään leikin kesken moottorivian vuoksi. Porvoon Kauppatorille oli kilpailua saapunut seuraamaan suuri väkijoukko.

Koska kilpailu oli ”jotain ihan muuta” kuin mihin nykyään ryhdyttäisiin, on syytä kertoa sen eri lajien säännöt:

  • Tarkkuusajo (tai "aika-ajo"). Autot lähtevät liikkeelle Helsingistä alkaen klo 9.00 kahden minuutin välein siten, että pienin auto lähtee ensimmäisenä. Maali on Porvoon sillan länsipääty, johon tulee saapua lähtönumeron mukaan klo 11.00 + lähtönumero. Eli ensimmäisenä lähtenyt klo 11.01, toisena lähtenyt klo 11.02 jne.
  • Nopeuskisa. Kilpailijat peruuttavat yhden kierroksen Porvoon kauppatorin ympäri.
  • Käsittelykoe kiskolla. Autoa ajetaan siten, että sen ohjauspyörän vastakkaisella puolella olevan etupyörän tulee kulkea maassa olevan kiskon päällä. Suoritukseen on rajallinen aika ja virhepisteitä saa kun pyörä putoaa kiskolta.
  • Käsittelykoe keinulaudalla. Auto on ajettava keinulaudan päälle siten, että lauta jää vaakasuoraan (kts. kuva oikealla. Sotamuseo).
  • Nopeusajo Pohjoista Kirkkotörmää ylös.

Porvooseen tultua kerholaiset ajoivat Seurahuoneelle ja pysäköivät autonsa vierekkäin sen eteen järjestyksessä pienimmästä suurimpaan. Lounas syötiin klo 12 ja kilpailut alkoivat kello 14. Kotimatkalle lähdettin klo 17 Seurahuoneen edestä kahden minuutin välein.

Suuren yleisön kerännyt näytös oli hyvää mainosta autoilulle.